torstai 26. maaliskuuta 2015

Nissanin moottori


Sain keskiviikkona työkseni aloittaa Nissanin moottorin purkamisen, ja selvittää mikä vikana ja saadanko moottori toiminta kelpoiseksi vielä.

Tässä moottori ja eikun purkamaan! Taitaa olla jo viides moottori mitä puran, kertakaikkisen mukavaa hommaa.

Purkaessa esiin palastui jakopää, joka olikin ketjuversio, ihan ensimmäistä kertaa(kai?) pääsin tutustumaan tähän.

Ketjun kiristin.

Venttiilikoppa irti. Kokeilin venttiilien tiiviyden imulaitteella ja kaikki arvot olivat vihreällä, eli hyvät, joten ei ainakaan vielä vikaa löytynyt..
Sylintereissäkään ei ainakaan näyttänyt olevan mitään vikaa, ja pitivät ihan hyvin.
Järjestys ! Ensi viikolla homma jatkuu öljypohjan irrottamisella, kuulemma kun auto tullut koululle, niin koneessa ei olisi ollut yhtään öljyä, joten jos vika löytyisi sitä kautta, onko öljyttä käyttäminen aiheuttanut vahinkoa, onko öljyt valunut pihalle jostain?

Ensi viikkoon siis, nyt opiskelemaan liikennesääntöjä ja autokoulu kirjaa, jos joskus saisin ajokortin!:)

Koulunpenkille!

Pitkästä aikaa tämänkin blogin päivittelyä.

Tosiaan, viime vuonna meni yhteensä 30 viikkoa työssäoppimassa eräällä korjaamolla, ja nyt alkuvuodesta vajaa 10 viikkoa toisella korjaamolla, nyt oli aika palata koululle loppukevääksi.
Työssäoppimiset antoivat minulle todella paljon, uutta tietoa ja taitoa, itsevarmuutta ja rohkeutta, ja ainakin tässä vaiheessa en enää epäröi, ettenkö pärjäisi tällä alalla. Työt sujuivat kaikenkaikkiaan erittäin hyvin, tai en mitään negatiivista palautetta ainakaan saanut. Hyviä kokemuksia!

Ensimmäinen kouluviikko alkoi tiistaina (mukavaa, että maanantait ovat vapaana) ja saimme luokkalaisen kanssa työksi vaihtaa vuoden -06 Volvo s60:een aksiaalinivelen oikealle puolelle. Vaihto sujui ihan ongelmitta, tuttua puuhaa, vaikkakin koulun työympäristö tuntui niin älyttömän vieraalta, etten meinannut työkalujakaan löytää, heh.

Aksiaalinivelen vaihdon jälkeen suoritimme nelipyöräsuuntauksen. Tämän jälkeen lähdimme koeajolle, mutta ratti veti vinoon. Ei muuta kuin auto uudestaan suuntaukseen. Ja uudestaan. Ja uudestaan. En muista kuinka monta kertaa säädimme, mutta ratti ei tuntunut oikenevan. Tässä välissä vaihdoimme automaattivaihteisto öljyt.

Tämä työ jäi osaltani tähän.

Kovasti mietin miksi ratti veti vinoon, mutta  mieleeni ei muistunut yhtään kertaa, että näin olisi käynyt (ainoastaan pientä heittoa on ollut joskus todella huonojen rengaspaineiden takia), kuitenkin arvot vedettiin ihan täydellisiksi.


lauantai 8. helmikuuta 2014

Työssäoppiminen

Tosiaan, joululoman jälkeen alkoi työssäoppiminen 10vko:a korjaamolla. Nyt on mennyt jo se kuukausi, ja voin sanoa että ihan turhaan jännitin(jännitin meinaan ihan älyttömästi!!). Paikka jossa olen, on minulle ihan sopivan kokoinen, olen tutustunut kaikkiin työntekijöihin ja ilmapiiri on ihan mahtava, niin hauskaa, etten haluaisi enää kouluun palata !:D

Välillä on ollut tilanteita, jolloin olen tuntenut itseni täydeksi idiootiksi, mutta onneksi kysymällä selviää kaikesta. Koulusta on jäänyt paljon mieleen ja perushuollot menevät jo ihan vikkelään, olen huomannut että osaan ja tiedän jo paljon, itsevarmuus töitä tehdessä on kasvanut viikko viikolta(mikä on erittäin hyvä juttu).

Tästä on mielestäni hyvä jatkaa, jos viikot vain paranevat, tulen olemaan paljon tietoa, taitoa ja kokemuksia rikkaampi tämän jakson jälkeen! :)

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Moottorin purku osa2

Moottorin purkuhommissa ja niiden osien koneistuksessa ollaan jo päästy siihen vaiheeseen, että moottori on jo kasattu takaisin moottoriksi! Tässä viellä pari juttua mitä jäi projektista uupumaan.

Venttiilien ja niiden vastapintojen työstämisen jälkeen oli vuorossa venttiilikannen höylääminen.

Venttiilikoppa asetettiin pöytään kiinni. Mittakellolla tarkistettiin, että koppa oli asennettu penkkiin kiinni suoraan, jotta höylääminen  tapahtuisi tasaisesti, eikä kansi menisi sen takia piloille. Sivuilla oli vivut josta sai liikuteltua pöytää ja sen nopeutta, pömpelin yläsivulla oli pyörä josta laskettiin terää ja etsittiin sopiva kohta josta aletaan lastuamaan. Homma kesti sinänsä aika kauan, lastuaminen tapahtui hitaasti mutta tarkasti, hieno kiiltävä ja tasainen pinta tuli.

Seuraavana oli vuorossa sylinterien hoonaus. Työvälineenä oli tuommoinen pora, jossa oli kiinni hoonaus kivi, jota pyöriteltiin sylinterissä. Hoonauksen, hiomisen, tarkoituksena on rikkoa hienoksi kulunut pinta, jotta voiteluaineet tarttuvat paremmin. (pahoittelen tosi huonoa kuvaa!!!)
Tämän jälkeen oltiinkin valmiita kasaamaan moottoria. Tutkittiin siinä männät ja niiden laakerit ja putsattiin ne. Mäntien asentamiseen oli ihan oma työkalunsa, jolla saatiin puristettua männänrenkaat, jotta männät sai sylinteriin. Männässä on yleensä kolme rengasta ja kahden ylimmän tehtävä on tiivistää männän ja sylinterin välinen tila, ja alimman renkaan tehtävä on siirtää öljyä.


Koska osat oli laitettu tarkkaan järjestykseen aika helposti saatiin kasailtua moottori. Venttiilien takaisin laittamisessa meinasi ehkä vähän palaa pinna, niiden pikkuisten laakerien takia. Oli tärkeää muistaa putsata kaikki kampiakselin ja muiden osien  laakerit, ne voivat vaurioitua pienestäkin hiekan murusesta joka sinne väliin joutuu. Oli myös hyvä muistaa voidella osia öljyllä, niiden liikkuvuuden ja suojaamisen parantamiseksi.

Oli varmaan jo kolmas moottori mitä purkasin, nyt jäi ehkä paljon enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa päänuppiin.

Vaihtovirtalaturin toimintaan perehtyminen


Siinä laturi. Laturi koostuu roottorista, staattorista ja niiden käämeistä sekä jännitteensäätimestä.

Tässä laturin sakaranaparoottori. Roottorin keskellä on magnetointikäämi ja sen ympärillä sakaranavat. Sakaranavoista toinen puoli on N-magneettinen ja toinen puoli S- magneettinen, ne ovat limittäin ja aina jokatoinen on N ja jokatoinen on S, näiden välille syntyy magneettikenttä, tämä siksi, että magneettikentän suunta on pohjoisesta etelään, eli n->s. Sähkömagneetti eli roottori siis pyörii staattorin sisällä.

Tässä siis staattori jonka sisällä roottori sitten on. Staattorissa on kolme käämiä.

Tässä on jännitteen säädin. Se säätää roottorin magnetointivirtaa ja niin ollen magneettikentän voimakkuutta. Tässä olevien hiiliharjojen ja renkaiden kautta virta kuljetetaan roottorille. Roottorin magnetointivirtaa katkotaan, kun jännite pyrkii suuremmaksi kuin haluttu latausjännite.

Laturin tehtävähän on siis tuottaa auton sähköjärjestelmän tarvitseva sähkö ja ladata akkua.
Sen toiminta perustuu induktioilmiöön, jossa siis johdin leikkaa magneettikenttää tai magneettikenttä liikkuu siihen nähden. Yleensä vaihtovirtalaturissa jälkimmäinen.

Magneettivuota liikutetaan johtimen läpi--> Jännite indusoituu johtimeen.
Staattorista saatava teho on vaihtosähköä, joka on tasasuunnattava ennen sen päästämistä auton sähköjärjestelmään. Tasasuuntaus tapahtuu tasasuuntausdiodien avulla.

Starttimoottorin toimintaan perehtyminen

Perehdyimme tänään starttimoottorin toimintaan. Purimme starttimoottorin ja tutkailimme sen eri osakokonaisuuksia. Nimensä mukaisesti siis starttimoottori (käynnistysmoottori) "auttaa"otto- tai dieselmoottoria käynnistymään, ottomoottoria pyörittäen tarpeeksi nopeasti jotta syntyy oikeanlainen kaasuseos, dieselmoottorissa taas pitää saada aikaan paine jolla seos voi syttyä.

Starttimoottori koostuu kolmesta osakokonaisuudesta:
- solenoidi eli siirtorele
- hammaspyörä ja siirtolaitteet
- sähkömoottori

Solenoidia ohjataan virtalukon kautta, jolloin päävirta pääsee kulkemaan sähkömoottorille, solenoidin toinen tehtävä on siirtää siirtolaitteiston avulla startin hammaspyörä vauhtipyörän hammaskehälle.
Siirtolaitteisto varmistaa hammaspyörän kytkeytymisen ja irroittautumisen.
Sähkömoottori pyörittää moottoria sellaisella nopeudella jotta moottori voi käynnistyä.

Starttimoottori 

Tässä siis solenoidi, jonka vasemmassa päässä oleva kara liikkuu edestakas sulkien sen sisällä olevaa kytkintä. Eli kun virtalukosta käännetään avainta start- asentoon, solenoidin läpi kulkee virta, joka kulkeutuu solenoidin sisällä oleville molemmille käämeille, pitokäämille ja vetokäämille.

Tässä sähkömoottori , jonka oikeassa päässä näkyy hammasratas, sisempänä on siirtohaarukka joka työntää vapaakytkintä eli  Bendix-laitetta aiemmin mainitun solenoidin avulla vauhtipyörälle.Muuten se rakentuu sen läpi kulkevasta akselista, sitä ympäröivät käämilangat (ankkurikäämitys), keskellä näkyvät lamellilevyt, sekä vasemmassa päässä kommutaattori.

Tämän sisällä on siis edellisen kuvan magneettiankkuri/bendix-laite/hammastus- kokonaisuus. Pohjalla näkyy hiilet ja niiden jouset, kuppia ympäröi napakengät ja herätinkäämit.


 Starttimoottorin toimintaperiaate on aika yksinkertainen loppujen lopuksi, vaan pitänee vielä perehtyä tarkemmin asiaan, tätä kirjoittaessa meni suoraan sanottuna kaikki osat vähän sekaisin ja ilmeisesti niistä käytetään montaa erilaista nimitystä!


lauantai 23. marraskuuta 2013

Diesel tekniikka muistiinpanot

Diesel moottorin ja ottomoottorin merkittävimmät erot:
-Dieselmoottori ottaa niin paljon ilmaa kuin mekaanisesti on mahdollista(dieselmoottorissa ei kaasuläppää)
-Sytytystapa; dieselmoottorissa ei sytytystulppia, sytytys tapahtuu lämmön ja paineen avulla
-Polttoaineen ruiskutustapa; dieselmoottorissa seos ruiskutetaan suoraan palotilaan puristustahdin aikana

Common-rail-suoraruiskutustekniikka

Dieselmoottorit voidaan karkeasti jakaa esikammioruiskutusmoottoreihin ja suoraruiskutusmoottoreihin

Esikammioruiskutuksessa polttoneste ruiskutetaan esikammioon, jossa osa polttonesteestä syttyy. Loput palonesteestä puhalletaan palotilaan, palaminen tapahtuu suhteellisen hitaasti.
Hyötysuhde n.35%(hyötysuhde=paljonko polttoaineen energiasta saadaan tehoksi)
Alhaisempi huippupaine ja keveämpi rakenne.

Suoraruiskutusmenetelmässä polttoneste ruiskutetaan suoraan palotilaan, polttoneste höyrystyy ja palaminen alkaa koko seoksessa samanaikaisesti.
Hyötysuhde on erittäin korkea;n.45%,muita ominaisuuksia; taloudellisuus, ympäristönsuojelu, kova moottorin ääni (kone nakuttaa koska, seos syttyy ja paine kasvaa nopeasti), massiivinen rakenne.
Suoraruiskutus menetelmät: riviruiskutuspumppu, jakajaruiskutuspumppu jossa magneettiventtiili, yksikköpumppuruiskutusjärjestelmät (PDE,PLD), yhteispaineruiskutus Common-Rail

Kierto ruiskutusjärjestelmässä: Tulo; polttonestesäiliöstä ruiskutusjärjestelmään,Paluu; ruiskutusjärjestelmästä polttonestesäiliöön, Kierto; komponenttien jäähdytys ja voitelu

Polttonestekierron tehtävät:
Polttonestesäiliö- polttonesteen varastointi
Polttonestesuodatin- polttonesteen puhdistus
Polttonesteen siirtopumppu- polttonesteen siirto polttonestesäiliöstä korkeapainepumpulle
Sähköinen pysäytysventtiili(joissain autoissa)- polttonesteen saannin keskeytys
Korkeapainepumppu- polttonesteen korkeapaineen muodostaminen
Rail-putki- polttonesteen varaaminen korkeapaineisena
Rail-putken painetunnistin- polttonesteen paineen mittaus
Paineensäätöventtiili- polttonesteen paineensäätö
Ruiskutussuuttimen tehtävä- ruiskuttaa polttoneste
Polttonesteen jäähdytin- polttonesteen jäähdytys
Polttonesteen esilämmitysventtiili(joissain autoissa)- lämmittää vähän polttonestettä